Ilmiömäiset!

Saimaa-ilmiön hengessä jaetaan tunnustuksia erityisen merkittävästä toiminnasta Itä-Suomen alueen taiteen, kulttuurin, elinvoiman ja yhteishengen edistäjille. Nimitys annetaan ainutlaatuisille ja ilmiömäisille henkilöille tai yhteisöille. He kaikki ovat osa Järvi-Suomen tarinaa.

Ensimmäiset tunnustukset jaettiin 1.7.2019 Savonlinnassa järjestetyllä mediaristeilyllä. Ilmiömäisten joukko kasvaa kulttuuripääkaupunkihankkeen aikana  monipuoliseksi ja monikasvoiseksi joukoksi järvisuomalaisia.
 


Sari Kaasinen

Kulttuurijohtaja Sari Kaasinen on jo 1980-luvulta lähtien vaalinut ja uudistanut itäsuomalaista kansanmusiikkikulttuuria. Hän on työskennellyt paikallisen elinvoimaisuuden puolesta esiintymällä ja järjestämällä tapahtumia. Omista juurista kumpuavalla taiteellaan ja valovoimaisuudellaan Kaasinen on poikkeuksellisella tavalla tukenut pohjoiskarjalaista omanarvontuntoa ja tervettä ylpeyttä omasta kulttuurista.


 

Saimi Hoyer

Yrittäjä Saimi Hoyer on laittanut itsensä täysillä likoon Punkaharjun ja koko Itä-Suomen puolesta. Vahvalla karismallaan ja päättäväisyydellään hän on kohottanut kaikkien itäsuomalaisten ylpeyttä omasta ainutlaatuisesta elinympäristöstään. Hoyerin ydinviesti itäsuomalaisen luonnon kauneudesta ja metsien aarteista sienistä on tavoittanut laajan yleisön sekä Suomessa että ulkomailla. Saimi Hoyer tunnetaan myös itäsuomalaisen matkailuyhteistyön vankkumattomana puolestapuhujana.


 

Pyhän Olavin kilta ry

Pyhän Olavin kilta ry savonlinnalaisena paikallishistorian harrastajien yhdistyksenä on tehnyt pitkäjänteistä työtä, jossa Savonlinnan paikallista historiaa on tehty tunnetuksi lukuisin tapahtumin, luennoin ja julkaisuin. Pyhän Olavin killassa ymmärretään, että jotta voi ymmärtää nykyisyyttä pitää ymmärtää historiaa.

Viimeisin merkittävä panostus yhdistykseltä on ollut Saimaamme-taideteoksen suunnittelun tilaus kuvanveistäjä Kari Cavénilta. Toiminta kertoo esimerkillisestä yhteisöllisyydestä ja halusta nostaa esiin Järvi-Suomea ja sen elämään, historiaan ja nykyisyyteen, niin vahvasti kuuluvaa vesistöä.


 

Ville Rusanen

Oopperalaulaja Ville Rusanen on toisen polven laulaja, jonka julkista kuvaa kuopiolaisuus ja itäsuomalaisuus leimaavat. Hän tekee näyttävää uraa Suomessa ja ulkomailla ja itäsuomalaisia juuriaan Rusanen on pitänyt aina esillä. Hän esiintyy säännöllisesti sekä synnyinkaupungissaan Kuopiossa että Savonlinnassa Oopperajuhlilla, jossa hänen merkittävimpiä roolejaan ovat olleet Kullervo-oopperan nimirooli ja saman oopperan toinen päärooli Kimmo.


 

Paola Suhonen

Helsingissä syntynyt Paola Suhonen on monilahjakas vaatesuunnittelija, taiteilija, muotoilija, yrittäjä sekä musiikin- ja elokuvantekijä. Hänet tunnetaan erityisesti Ivana Helsinki -vaatemerkistä, jonka hän perusti siskonsa Pirjo Suhosen kanssa vuonna 1998. Rakkaus Järvi-Suomeen on monelle syntynyt täällä vietetyistä lomista, rakkaiden sukulaisten luona. Näin on myös Suhosen kohdalla, sillä juuret ulottuvat isän puolelta Savonrantaan. Noissa maisemissa vietetyt lapsuuden kesät ja elämänasenne pilkahtavat  myös hänen taiteessaan. Innostus omia juuria kohtaan on iän myötä vain vahvistunut. Jo kahtena kesänä hän on rikastuttanut Savonlinnan kulttuuritarjontaa näyttelyillä, muotinäytöksillä, musiikkiesityksillä ja kesämyymälällä. 

 

Jouni Hynynen

Tämän ilmiön takana on painavat perusteet. Ensinnäkin metallimusiikki on ilmiömäistä. Toiseksi Suomessa on eniten hevaybändejä asukaslukuun nähden. Kolmanneksi Suomessa metalli on erityisesti karjalainen ilmiö, minkä todentavat Capital of Metal Lemi sekä samassa kisassa toisen sijan saanut Joensuu. Neljänneksi Kotiteollisuus on ilmiö Lappeenrannasta, ja vihdoin viidenneksi tulee bändin keulakuva, laulaja, kitaristi ja sanoittaja Jouni Hynynen, joka on ilmiömäinen sekä yksilönä että koko karjalaisen heavygenren edustajana. Rumba-lehti on luonnehtinut Hynystä suomalaisen rockin suorapuheisimmaksi rääväsuuksi, joka vannoo herkkyyden nimeen. Hynynen jatkaa Saimaalla seuranneiden Suomi-rokkareiden jalanjäljissä eli on sikälikin mitä suurimmassa määrin ilmiömäinen. Hän on kulttuurin monitoimimies ja omien sanojensa mukaan umpilappeenrantalainen, ilmiömäistä sekin. 
 

Muhasaaren Teatteri

Vain 17 km päässä Savonlinnan keskustasta, kauniin lossimatkan päässä sijaitsee Muhasaaren Teatteri, keskellä saarta ja metsää. Teatteri on perustettu vuonna 2016 monipuolisen ammattitaiteilijoiden ryhmän toimesta. Toimintaa järjestävät taiteen ammattilaiset ja tila toimii sen lisäksi esiintymispaikkana vieraileville, vapaille ammattiryhmille. Lavalla on nähty useita tasokkaita kotimaisia esityksiä musiikista teatteriin. Vanhassa kivinavetassa sijaitseva tila mahdollistaa kesäkausina teatteriesitysten, näyttelyiden, konserttien, teatterileirien tai latotanssien järjestämisen. Muhasaaren Teatteri on syntynyt rakkaudesta teatteriin, maalaistalon pihapiiriin ja se tarjoaa ainutlaatuisen kokonaiselämyksen vierailijoilleen.


 

Savonlinnan Kulttuurikellari ry

Savonlinnan Kulttuurikellari ry perustettiin entisessä Oopperakellarissa perjantaina 29.12.2017. Perustamisestaan lähtien yhdistys on koonnut yhteen henkilöitä ja yhteisöjä, jotka ovat kiinnostuneita yhteisöllisen kulttuuritoiminnan kehittämisestä Savonlinnassa. Tila rakentui lähes 30 tekijän talkooporukan voimin. Matalan kynnyksen kulttuuritilan ohjelmistossa on koettu musiikkia, teatteriesityksiä, esitelmiä sekä keskustelutilaisuuksia. Kulttuurikellarista on muodostunut tärkeä tila alueen kulttuurialan toimijoille sekä heidän väliselleen yhteistyölle. Kulttuurikellari on erinomainen esimerkki vapaan kentän toimijoiden innovatiivisuudesta ja uskalluksesta. Yhdistys on synnyttänyt alueelle omanlaisensa ilmiön, joka saa toivottavasti jatkossakin tukea kasvaa ja kehittyä.



 

Anniina Aunola

Anniina Aunola on kuopiolainen yhteisötaiteen pioneeri. Viimeisen vuosikymmenen ajan hän on keskittynyt taiteen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Aunola on toteuttanut yhteisötaideteoksia sekä osallistavan ja soveltavan taiteen projekteja muun muassa dementoituneiden vanhusten, erityisnuorisotyön ja lastensuojelun piirissä. Aunola on koulutukseltaan tanssitaiteen maisteri, mutta hänen työympäristöinään ovat tällä hetkellä mm. sairaalat, vankilat ja lastensuojeluyksiköt. Työllään Aunola on avannut ymmärrystä taiteen mahdollisuuksista yhteisöjen hyvinvoinnin lisäämisessä sekä rakentanut väyliä ja konkreettisa malleja kulttuurin tai taiteen hyödyntämiseen muilla yhteiskunnan alueilla. Anniina Aunola on taiteilijana toisten käytettävissä, hän välittää ja antaa mahdollisuuksia. Aunola on taitava ja luotettu mentori uransa alussa oleville tanssitaiteilijoille. Hän luo ympärilleen positiivista energiaa, asennetta ja yhteishenkeä yhtä lailla kuin antaa toimivia käytännön ratkaisuja.  



 

Taidekoulu Estradi

Taidekoulu Estradi on ainutlaatuinen rytmimusiikkia, sirkustaidetta ja teatteritaidetta yhdistävä taiteen perusopetusta antava oppilaitos Lappeenrannassa. Estradi on tarjonnut jo lähes 15 vuoden ajan lapsille ja nuorille taidekasvatusta ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään sekä löytää omaa tapaansa ilmaista itseään esittävän taiteen keinoin. Koulussa opiskelee vuosittain noin 600 lasta ja nuorta. Taidekoulu Estradi on myös merkittävä tapahtumatuottaja Etelä-Karjalassa. Taidekoulussa oppilaat oppivat taitoja esittää ja tuottaa kulttuuria yksin ja ryhmän osana.  Esityksillään ja esiintymisillään he puolestaan ilahduttavat meitä kuulijoita ja katselijoita sekä synnyttävät ajatuksia, iloa ja elämyksiä. Taidekoulu Estradi antaa pohjaa kasvaa kulttuurialan ammattilaiseksi, mutta erityisesti kulttuuria monipuolisesti käyttäviksi ja myös kulttuuria omaehtoisesti tuottaviksi yksilöiksi.

 

Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali

Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali on ollut osa Imatran, Etelä-Karjalan ja Suomen teatterikesää jo 16 vuoden ajan. Festivaali tuo Imatralle tanssia, teatteria ja sirkusta ympäri maailman. Taiteellinen johtaja Kamran Shahmardanin ja teatteria järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Katri Lättiin unelma on kantanut ja vankistunut näinä vuosina. Festivaali on  monien maiden teatteripiireissä tunnettu tapahtuma, ja Imatralla on vieraillut tähän mennessä yli sata eri teatteria ja 200 erilaista näytelmää ainakin 45 eri maasta ympäri maailmaa. Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaaleilla on nähty viimeisen viidentoista vuoden aikana monenlaisia teatterisuuntauksia, kuten kokeilevaa nykytanssiteatteria, sykähdyttävää musiikkikatuteatteria, perinteistä kerronnallista draamaa, modernia nykyoopperaa, taidokasta balettia sekä mitä eriskummallisempaa nukketeatteri-, sirkus- ja akrobatianäytelmää. Festivaali esittelee kansainvälistä teatteria sen kaikissa  ilmenemismuodoissa. Se kokoaa yhteen teatterialan ammattilaisia ympäri maailmaa  ja houkuttelee kaiken ikäisiä katsojia tutustumaan teatterin ilmiömäiseen maailmaan. Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali on ilmiö, joka elää rajapinnoilla – niin konkreettisilla rajoilla kuin kulttuurien ja esittävän taiteen rajoilla.


 

Kulttuuritila Nuijamies

Kulttuuritila Nuijamies on ilmiö, joka syntyi innostuksesta ja säikähdyksestä. Mitä tapahtuisi Lappeenrannan ainutlaatuiselle ja eriomaisesti 1950-luvun asunsa säilyttäneelle Elokuvateatteri Nuijamiehelle, jossa suurin osa nykylappeenrantalaisista sekä naapurikuntalaisista on saanut ensimmäiset elokuvaelämyksensä. Toisaalta kaupungissa oli jo pitkään puhuttu esittävän taiteen tarvitsevan tilaa. Lisäksi kulttuurin ja luovien alojen toimijat tarvitsivat laajemminkin toiminnalleen jonkinlaisen yhdistävän elementin, paikan joka toimisi yhteistyöalustana. Kun nämä kaksi asiaa kohtasivat syntyi ilmiömäisen nopeasti Kulttuuritila Nuijamies -yhdistys. Sen toiminta sai taakseen kaupunkilaisten ja tilan omistaneen Etelä-Karjalan Osuuspankin tuen, jolloin ilmiö pääsi kasvamaan ja kukoistamaan. Kuluneen vuoden aikana Nuijamies on ottanut paikkansa sekä tapahtumapaikkana että yhteistyöalustana. Toivottavasti Nuijamies on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen, mikä näyttäisi tapahtuvan.

 

Vytautas Lukočius 

Lappeenrannan kaupunginorkesterin kapellimestari Vytautas Lukočius on kaudellaan lähentänyt kaupunginorkesteria Saimaan alueen yleisöön sekä nuorten ja koululaisten keskuuteen. Lukočius on nostanut yhteistyöprojektein Saimaa Sinfoniettan Saimaan alueen yhdeksi musiikin mielenkiintoisimmista ilmiöistä. 

Lukočius on suunnitellut pitkäjänteisesti ja työstänyt orkesterilleen muun ohella lähivuosina toteutuvia hankkeita sekä ulkomaan konserttikiertueita eri yhteistyötahojen kanssa. Hänen johdollaan orkesteri on vieraillut Pietarissa, Viipurissa ja kaksi kertaa Liettuassa sekä näkynyt Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen finaalissa laajalti kansainvälisesti. Lappeenrannan 110 -vuotiaan kaupunginorkesterin juhlavuonna julkaistaan uusi levytys Saimaa Seasons, jonka musiikki antaa viitteelliset puitteet Saimaan luonnon kauneuteen sekä jylhyyteen.

Lukočius on myös orkesterisovittajana ja pianistina yksi mielenkiintoisimmista ammattilaisista, ja oman kolmilapsisen perheensä lisäksi harrastuksessaan loistava luonnonmukaisen kotihunajan tuottaja sekä luontoarvojen puolestapuhuja.

 

Hannu Koistinen

Hannu Koistinen on suomalainen toisen polven kanteleenrakentaja ja yrittäjä, joka aloitti perehtymisen kanteleenrakennukseen jo 7-vuotiaana isänsä, kantelemestari Otto Koistisen johdolla.

Vuonna 1989 Hannu Koistinen perusti yrityksensä Koistinen Kantele. Hän on koko soitinrakentaja-uransa ajan upealla tavalla jatkanut karjalaista kanteleperinnettä isänsä jalanjäljissä, mutta samalla kehittänyt soitinta määrätietoisesti ja tinkimättömästi. Koistinen Kanteleen tinkimättömän kehitystyön ansiosta kantele on soittimena kehittynyt nykyaikaiseksi instrumentiksi ja kokonaiseksi soitinperheeksi, 5-kielisistä muskarikanteleista moderneimpaan sähkökanteleeseen saakka. Soittimia käyttävät tänä päivänä niin vasta-alkajat kuin huippuammattilaiset ja ne soivat uniikisti, ajassa. Koistisen kanteleet ovat käsite, Ilmiömäinen osa koko suomalaista kulttuuria!

 

Jussi Makkonen

Jussi Makkonen on lieksalaissyntyinen sellisti, joka omalla, karjalaiskarsimallaan ja upealla taiteilijuudellaan on tuonut klassisen musiikin, erityisesti Sibeliuksen tuotannon suurten konserttisalien ulkopuolelle, suuren yleisön saataville. Makkosen upea työ pohjoiskarjalaisen ja suomalaisen kulttuurin lähettiläänä on vienyt hänet lukuisille kiertueille niin maailmalle kuin Suomeenkin. Merkittävää on, että yli puoli miljoonaa koululaista päässyt kokemaan, kuulemaan ja näkemään klassista musiikkia Makkosen koululaiskonserttien kautta. Lukuisat levytykset, kirjaprojektit ja kiertueet pitävät tämän kulttuurilähettiläämme kiireisenä edelleen. Ilmiömäistä on, että monilla palkinnoilla aiemminkin palkittu Jussi on nyt palannut perheineen Pohjois-Karjalan Nurmekseen sekä avannut kulttuurikotinsa ovet myös yleisölle.

 

Taito Pohjois-Karjala ry

Taito Pohjois-Karjala ry on vahva pohjoiskarjalainen kulttuuritoimija, joka tekee työtä käsityön ja käsityöyrittäjyyden profiilin ja imagon nostamiseksi maakunnassamme. Yhdistyksen tehtävänä on olla linkki menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, säilyttää vanhoja työtapoja ja perinteitä sellaisenaan, mutta myös kehittää uutta, vahvaa 2000-luvun käsityöperinnettä sen rinnalla. Taito Pohjois-Karjala ry juhlii 110 vuotista taivaltaan kuluvana vuonna. Yhdistys hallinnoi yhtä Joensuun tärkeintä matkailukohdetta, Taito-korttelia, joka on perinteitä ja kulttuuria sykkivä käsityökortteli aivan kaupungin ytimessä. Lukuisat tapahtumat, taiteen perusopetusta antava Kässä-käsityökoulu, lukuisat näyttelyt ja kurssit tekevät Taito-Pohjois-Karjalasta Ilmiömäisen tekijän maakunnassamme!